Voimmeko oppia Harakan saaren linnunpoikasten käytöksestä?

Lokki suojaa untuvaisia poikasiaan pesällä Harakan saaren kalliolla.
Harakan saaren

Saarivahtimestarin Sanomat

◆ Kulttuurihyvinvointi ◆

Saarivahtimestarin pohdintoja

Voimmeko oppia Harakan saaren linnunpoikasten käytöksestä?

Kevään pesimäaika tuo saarelle tilaisuuden katsoa luontoa uusin silmin. Hanhenpoikasen ensimmäinen katse voi kertoa jotain myös meistä ihmisistä.

Saarivahtimestari

Lokki suojaa untuvaisia poikasiaan pesällä Harakan saaren kalliolla.
Lokki suojaa poikasiaan pesällä Harakan saarella. Poikaset pysyttelevät emon siiven alla ja odottavat ruokaa vanhemmiltaan.

Kun hanhenpoikanen kuoriutuu, se kiinnittyy ensimmäiseen liikkuvaan olentoon, jonka se näkee. Yleensä se on emo, mutta se voi olla myös ihminen. Itävaltalainen eläintieteilijä Konrad Lorenz kuvasi ilmiön 1930-luvulla. Hän erotti merihanhenpoikaset emostaan heti kuoriutumisen jälkeen ja esitti itse emoa, ja poikaset alkoivat seurata häntä. Lorenz teki saman jopa narun päässä vedetyllä pahvilaatikolla, ja poikaset ottivat laatikon emokseen. Ilmiötä kutsutaan leimautumiseksi. Lorenzin vuonna 1935 julkaisemaa tutkimusta pidetään etologian eli eläinten käyttäytymisen tutkimuksen perustekstinä. Vuonna 1973 hän sai yhdessä Niko Tinbergenin ja Karl von Frischin kanssa Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnon.

Harakan saarella pesii eniten valkoposkihanhia ja niiden lisäksi mahdollisesti kanadanhanhia. Saarivahtimestarina olen jäänyt miettimään, mitä tuo ensimmäinen kiinnittyminen oikeastaan on. Onko se jotain, josta on myöhemmin vaikea päästää irti? Ja voisiko sitä verrata siihen, mitä psykologiassa kutsutaan kognitiiviseksi dissonanssiksi?

Lintujen tarkkailusta syntyi teoria

Brittiläinen psykiatri John Bowlby (1907–1990) oli tyytymätön aikansa psykoanalyysiin, joka nojasi hänen mielestään enemmän auktoriteettiin kuin tutkimukseen. Hän löysi etologian, Lorenzin ja Niko Tinbergenin kehittämän tieteen, joka tutki eläimiä niiden omassa elinympäristössä. Jos eläimiä tutkitaan luonnossa, miksei lapsiakin tutkittaisi heidän luonnollisessa ympäristössään? Tästä ajatuksesta kasvoi kiintymyssuhdeteoria, jonka Bowlby loi yhdessä psykologi Mary Ainsworthin kanssa. Bowlbyn pääteos on Attachment and Loss -trilogia vuosilta 1969–1980.

Kiintymyksen dynamiikka näkyy selvimmin uhan hetkellä. Kun keväällä astuu laitumelle, jolla karitsat leikkivät, ne juoksevat heti emojensa luo. Uhka saa poikasen ja vanhemman hakeutumaan lähelle toisiaan, ja se suojaa haavoittuvaa poikasta. Sama dynamiikka toimii ihmisellä läpi elämän.

Pehmeä emo

Harry Harlow tutki 1950-luvun lopulta alkaen, mikä sitoo reesusapinanpoikasen emoonsa. Poikaset saivat valita kahden keinoemon välillä. Toinen oli tehty rautalangasta ja antoi maitoa, toinen oli pehmeä kangasemo ilman ruokaa. Poikaset hakeutuivat pehmeän emon luo. Kiintymys ei siis syntynyt ravinnosta vaan turvasta, kosketuksesta ja läheisyydestä. Harlow esitteli tuloksensa vuonna 1958 Yhdysvaltain psykologiyhdistyksen puheenjohtajana pitämässään puheessa, jonka otsikko oli The Nature of Love, rakkauden luonne.

Turvallinen ja turvaton kiintymys

Mary Ainsworth kehitti vieras tilanne -kokeen, jossa noin vuoden ikäinen lapsi jää hetkeksi ilman vanhempaansa vieraaseen huoneeseen. Turvallisesti kiintynyt lapsi protestoi, rauhoittuu vanhemman palattua ja jatkaa leikkiä. Välttelevä lapsi peittää hätänsä, ja ristiriitainen lapsi ei rauhoitu. Ainsworth julkaisi tulokset kollegoidensa kanssa vuonna 1978 teoksessa Patterns of Attachment. Hänen oppilaansa Mary Main tunnisti myöhemmin lisäksi jäsentymättömän kiintymyksen.

Kiinnostava havainto on, että lapsi voi olla turvallisesti kiintynyt toiseen vanhempaansa ja turvattomasti toiseen. Kiintymys ei siis ole pelkkää synnynnäistä luonnetta, vaan se muotoutuu suhteessa.

Kun kiintymys kohdistuu ajatukseen

Kognitiivinen dissonanssi on se epämukava tunne, joka syntyy, kun ihmisen uskomukset ja kokemukset ovat ristiriidassa keskenään. Usein ristiriitaa lievitetään pitämällä kiinni siitä, mihin on jo kiintynyt, ja selittämällä uusi tieto pois. Käsitteen esitti yhdysvaltalainen sosiaalipsykologi Leon Festinger vuonna 1957.

Voisiko ajatuksiin kiintyä samalla tavalla kuin hanhenpoikanen ensimmäiseen näkemäänsä? Nuorena, esimerkiksi yliopisto-opintojen alussa, ihminen kohtaa voimakkaita aatteita ja ideologioita. Jos jokin niistä tarjoaa turvaa ja yhteenkuuluvuutta, siihen voi kiinnittyä niin, että irtautuminen on myöhemmin vaikeaa.

Kiintymystutkija Peter Fonagy puhuu episteemisestä luottamuksesta, eli siitä, keneen luotamme tiedon lähteenä. Tutkimuksissa turvallisesti kiintyneet kolmi- ja nelivuotiaat uskalsivat sanoa oman näkemyksensä silloinkin, kun äiti väitti toista. Heillä oli oma mieli. Se on taito, jota tarvitaan myös aikuisena aatteiden keskellä. Fonagyn ja Elizabeth Allisonin mukaan luottamus tietoon kehittyy varhaisissa turvallisissa kiintymyssuhteissa, ja se on pohja sille, että ihminen pystyy oppimaan muilta ja päivittämään käsityksiään.

Tiedän tavallaan, mistä puhun. Minulle syötettiin opiskeluaikana parikymppisenä ideologia, josta pääsin irti vasta elämänkokemuksen, kultivaation ja ympäri maailmaa matkustamisen myötä. Kiintymystutkimuksessa puhutaan ansaitusta turvallisuudesta, kun turvaton malli muuttuu kokemusten kautta turvallisemmaksi. Se vaatii omaa kokemusta ja oman ymmärryksen kasvamista, ja siihen voi mennä pitkä aika.

Temperamentti ennen persoonallisuutta

Psykologiassa temperamentilla tarkoitetaan synnynnäistä tapaa reagoida maailmaan. Persoonallisuuden piirteet muotoutuvat sen päälle vasta elämän aikana. Onko temperamentti yhteydessä siihen, miten herkästi kiinnitymme ihmisiin tai ajatuksiin ja miten helposti irtaudumme niistä? Kiintymystutkimus antaa vihjeen, että ympäristö ja suhteet painavat vähintään yhtä paljon.

Havainnoi itse saaren luonnossa

Bowlby lainasi ajattelunsa lintujen ja eläinten tarkkailijoilta. Sinä voit tehdä saman Harakan saarella, kun pesimäaika taas alkaa. Seuraa, miten hanhien, lokkien ja haahkojen poikaset elävät ensimmäisiä viikkojaan. Jokainen laji toimii omalla dynamiikallaan. Onko lajien välinen ero samankaltainen kuin ihmisten temperamenttien ero? Jätän kysymyksen sinulle.

ValkoposkihanhiSaaren yleisin hanhi. Molemmat vanhemmat vartioivat poikuetta, ja perhe pysyy koossa pitkään.
KanadanhanhiSuurikokoinen hanhi, joka puolustaa poikasiaan tarmokkaasti. Poikueet voivat yhdistyä isommiksi parviksi.
LokkiPoikaset pysyttelevät pesän lähellä ja odottavat ruokaa vanhemmiltaan, jotka puolustavat pesää äänekkäästi.
HaahkaPoikaset kerääntyvät usein isoiksi parviksi, joita useampi naaras vahtii yhdessä.

Tiedonanto

Muista pesimärauha

Tarkkaile lintuja rauhallisesti ja kaukaa. Älä puutu lintujen toimintaan, äläkä lähesty pesiä tai poikasia.

Lukijan palaute

Mistä haluat lukea lisää?

Siirrä liukusäädintä sen mukaan, kuinka paljon haluaisit lisää tietoa. 1 tarkoittaa ei lainkaan ja 10 paljon lisää. Vastauksesi ohjaavat Saarivahtimestarin tulevia pohdintoja.

Nimet

–

Leimautuminen ja hanhenpoikaset

1 · ei lainkaan10 · paljon lisää
–

Etologian toinen perustaja

1 · ei lainkaan10 · paljon lisää
–

Kiintymyssuhdeteorian luoja

1 · ei lainkaan10 · paljon lisää
–

Vieras tilanne -koe ja kiintymystyylit

1 · ei lainkaan10 · paljon lisää
–

Pehmeä emo ja kiintymyksen synty

1 · ei lainkaan10 · paljon lisää
–

Jäsentymätön kiintymys

1 · ei lainkaan10 · paljon lisää
–

Kognitiivinen dissonanssi

1 · ei lainkaan10 · paljon lisää
–

Mentalisaatio ja episteeminen luottamus

1 · ei lainkaan10 · paljon lisää
–

Kiintymystutkija, luennon pitäjä

1 · ei lainkaan10 · paljon lisää

Käsitteet

–

Ensimmäinen kiinnittyminen kuoriutumisen jälkeen

1 · ei lainkaan10 · paljon lisää
–

Eläinten käyttäytyminen omassa ympäristössään

1 · ei lainkaan10 · paljon lisää
–

Turva, läheisyys ja suhde

1 · ei lainkaan10 · paljon lisää
–

Turvallinen, välttelevä, ristiriitainen, jäsentymätön

1 · ei lainkaan10 · paljon lisää
–

Ristiriita uskomusten ja kokemusten välillä

1 · ei lainkaan10 · paljon lisää
–

Keneen luotamme tiedon lähteenä

1 · ei lainkaan10 · paljon lisää
–

Turvaton malli muuttuu kokemusten kautta

1 · ei lainkaan10 · paljon lisää
–

Synnynnäinen tapa reagoida ja sen päälle kasvava

1 · ei lainkaan10 · paljon lisää

Mistä muusta haluaisit lukea?

Lähteet ja lisätietoa

Jeremy Holmes, John Bowlby, Attachment Theory and Psychotherapy. Luento, The Weekend University. Katso video YouTubessa »

Lorenz, K. (1935). Der Kumpan in der Umwelt des Vogels. Journal für Ornithologie, 83, 137–213.

Harlow, H. F. (1958). The nature of love. American Psychologist, 13(12), 673–685.

Ainsworth, M. D. S., Blehar, M. C., Waters, E. & Wall, S. (1978). Patterns of Attachment. Erlbaum.

Festinger, L. (1957). A Theory of Cognitive Dissonance. Stanford University Press.

Fonagy, P. & Allison, E. (2014). The role of mentalizing and epistemic trust in the therapeutic relationship. Psychotherapy, 51(3), 372–380.

Holmes, J. (2014). John Bowlby and Attachment Theory. Routledge.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *